Finnpartnershipin liikekumppanuustuki Ukrainan hankkeisiin: kuka voi hakea, tukitasot ja miksi hakemuksia hylätään

Liikekumppanuustuki (Business Partnership Support, BPS) on harkinnanvarainen valtionavustus, jonka myöntää ulkoministeriö kehitysyhteistyövaroista. Se auttaa suomalaisia yrityksiä ja organisaatioita rakentamaan kehittyville markkinoille pitkäaikaista, kannattavaa liiketoimintaa ja kumppanuuksia, joilla on myös kehitysvaikutuksia. Erityisenä tavoitteena on luoda kestäviä ja ihmisarvoisia työpaikkoja. Finnfundin hallinnoima Finnpartnership-ohjelma antaa jokaisesta hakemuksesta lausunnon ministeriölle, ja päätöksen tekee ministeriö.

Liikekumppanuustukea voi hakea ympäri vuoden. Hakuun ei liity määräaikaa.

1. Tuki Ukrainan hankkeille tähän mennessä

• 10.9.2026 Finnpartnership oli tukenut yli 80 hanketta Ukrainassa, yhteensä lähes 14 miljoonalla eurolla. Se on noin kolmannes kaikesta vuosina 2022–2026 myönnetystä tuesta, ja Ukrainasta on tullut ohjelman suosituin kohdemaa. (4.6.2026 luvut olivat 70 hanketta ja 11,9 miljoonaa euroa.)
• Ukrainan hankkeiden suosituimmat alat ovat rakentaminen ja energia sekä IT, koulutus ja terveydenhuolto.
• Ensimmäinen Ukrainan-tuki myönnettiin alkuvuodesta 2023 RTL Inductivesille, joka siirsi tuotantonsa Venäjältä Ukrainaan. Muita julkaistuja esimerkkejä ovat Peikko Group, Niemi Palvelut ja Sirav.

2. Kuka voi hakea

Hakea voivat vain Suomeen rekisteröidyt tai Suomessa toimivat tahot:

• Suomeen rekisteröity yritys (osakeyhtiö, avoin yhtiö tai kommandiittiyhtiö tai toiminimi)
• Suomeen rekisteröity julkinen laitos
• Suomessa toimiva tutkimuslaitos, yliopisto, osuuskunta, kauppakamari tai vastaava
• Suomeen rekisteröity kansalaisjärjestö tai yhdistys
• näiden muodostama konsortio, jonka jokainen jäsen hakee erikseen

Tuen hakijan on oltava hankkeen toteuttaja, ja hankkeen on oltava merkittävä sen toiminnalle.

Muiden Pohjoismaiden yritykset eivät voi hakea suoraan. Ne tarvitsisivat suomalaisen yksikön.

3. Hanketyypit ja tuettavat vaiheet

1.1.2026 voimaan tulleiden ehtojen mukaan liikekumppanuustuella tuetaan viittä hanketyyppiä:

1. Pitkäaikainen liikekumppanuus: yhteisyritys, tytäryhtiö, tuonti Suomeen, alihankinta, huolto, franchising tai lisensointi tai olemassa olevan liiketoiminnan kehittäminen.
2. Pilotointi kehitysapukelpoisen (ODA) kansainvälisen järjestön kanssa. Allekirjoitettu aiekirje vaaditaan.
3. Investointihankkeen toteutettavuusselvitys. Hankkeen on oltava kelpoinen julkisen sektorin investointitukeen (PIF), tai vähiten kehittyneissä ja alemman keskitulotason maissa ministeriön harkinnan mukaan siihen on liityttävä vähintään miljoonan euron investointi ja aiekirje rahoittajan kanssa.
4. Tukitoiminnot, joita kansalaisjärjestöt sekä oppilaitokset ja tutkimuslaitokset toteuttavat yrityksen liikekumppanuushankkeeseen liittyen.
5. Innovaatiorahoitus, joka liittyy Business Finlandin tai ELY-keskuksen rahoittamaan T&K-hankkeeseen. Niiden puoltava lausunto vaaditaan.

Tuettavat vaiheet: kumppanin etsiminen; toteutettavuusselvitys; liiketoimintasuunnitelma; ympäristö- ja sosiaalisten vaikutusten arviointi; pilotoinnit ja demonstraatiot; paikallisen henkilöstön koulutus (enintään 300 työpäivää hanketta kohden); sekä olemassa olevan liiketoiminnan kehittäminen (enintään 100 koulutustyöpäivää, ja vain jos kohdemaassa on paikallinen yritysrekisteröinti tai yhteistyösopimus sekä vuoden merkittävä liikevaihto).

Toistuvan tuen rajat ohjelmakaudella 2025–2027: enintään kaksi pilottia tuensaajaa ja hanketyyppiä kohden; yksi toteutettavuusselvitys kerrallaan ja enintään kaksi kolmessa vuodessa; innovaatiorahoitusta yksi kerrallaan, enintään kaksi.

4. Tukitasot ja rajat Ukrainan hankkeille

Vuoden 2026 ehdoissa Ukraina kuuluu samaan ryhmään alemman keskitulotason, matalan tulotason, vähiten kehittyneiden ja äärimmäisen hauraiden maiden kanssa, joissa sovelletaan korkeampia tukitasoja:

Kahdessa hanketyypissä on yksi tukitaso, joka on sama molemmissa maaluokissa eikä riipu yrityksen koosta:

• Tukitoiminnot (kansalaisjärjestöt, oppilaitokset ja tutkimuslaitokset): 85 %.
• Innovaatiorahoitus (kaikki yritykset, myös suuryritykset): 70 %.

*EU:n pk-yritysmääritelmä: alle 250 työntekijää ja liikevaihto enintään 50 miljoonaa euroa tai taseen loppusumma enintään 43 miljoonaa euroa.

Kaikki Ukrainan hankkeet eivät saa 70 %: Finnpartnershipin Ukraina-sivu nostaa esiin pk-yritysten 70 %:n tukitason, mutta se koskee pitkäaikaisia liikekumppanuus- ja pilotointihankkeita. Toteutettavuusselvityksissä tuki on 50 % (pk-yritykset) tai 30 % (suuryritykset).

Summat:

• Vähintään 15 000 euroa hakemusta kohden.
• Enintään 400 000 euroa hanketta kohden, investointihankkeiden toteutettavuusselvityksissä 150 000 euroa.
• Omarahoitusosuus on 15–70 %, eikä se voi olla toista avustusta.

400 000 euron enimmäismäärä koskee tukea, jota ei myönnetä de minimis -tukena. De minimis -tukena myönnettäessä määrää rajaa 300 000 euron enimmäismäärä, johon lasketaan myös yrityksen muu de minimis -tuki.

De minimis -tuki: liikekumppanuustuki on lähtökohtaisesti de minimis -tukea. Ehdoissa raja on 300 000 euroa yritystä kohden kuluvan ja kahden edellisen verovuoden aikana, ja siihen lasketaan kaikki yrityksen saama de minimis -tuki (esimerkiksi Finnveralta, ELY-keskuksilta tai Business Finlandilta). Hankkeet, joiden vaikutukset eivät ulotu Euroopan talousalueelle, eivät kuulu de minimis -sääntelyn piiriin.

Varmista de minimis -raja Finnpartnershipilta: ehdoissa viitataan asetukseen (EU) N:o 1407/2013, mutta rajaksi annetaan 300 000 euroa. Vuoden 2024 alusta de minimis -tukeen on sovellettu asetusta (EU) 2023/2831: 300 000 euroa minkä tahansa liukuvan kolmen vuoden jakson aikana. Asetuksessa 1407/2013 raja oli 200 000 euroa kuluvan ja kahden edellisen verovuoden aikana. Finnpartnershipin ehdoissa viitataan yhä asetukseen 1407/2013 ja verovuosiin, mutta sen vuoden 2026 de minimis -hakemuslomakkeen (liite 4) mukaan raja on 300 000 euroa kolmen vuoden jaksolla, jota tarkastellaan jatkuvasti. Varmista Finnpartnershipilta, miten rajaa sovelletaan sinun tapauksessasi.

5. Kustannukset: mikä hyväksytään ja mikä ei

• Kustannukset ovat tukikelpoisia hakemuksen rekisteröintipäivästä alkaen. Älä aloita kuluja ennen sitä.
• Oman henkilöstön kustannusten enimmäismäärä on 500 euroa päivässä.
• Kustannukset lasketaan ilman arvonlisäveroa, ellei alv jää hakijan lopulliseksi kustannukseksi.
• Tavanomaiset liiketoiminnan kulut eivät ole tukikelpoisia.
• Hakemus hylätään, jos tukikelpoiset kustannukset ovat enintään 30 % hankkeen kokonaiskustannuksista.
• Päällekkäinen rahoitus muiden ulkoministeriön instrumenttien kanssa ei ole sallittua. Tästä vaaditaan erillinen vakuutus.

6. Hakeminen vaihe vaiheelta

1. Osallistu kuukausittaiseen virtuaaliseen hakutyöpajaan. Finnpartnership suosittelee sitä Ukrainan hankkeiden hakijoille.
2. Kirjaudu ulkoministeriön sähköiseen asiointiin yksityishenkilönä. Yrityksesi on annettava sinulle Suomi.fi-valtuus valtuusasialla “Valtionavustuksen hakeminen”, jotta ulkoministeriön asiointipalvelun välilehti “Kehitysyhteistyöasiat” näkyy.
3. Täytä perustietolomake ja liitä siihen: alle kolme kuukautta vanha kaupparekisteriote; kaksi viimeisintä tilinpäätöstä (sekä tuorein saatavilla oleva tuloslaskelma ja tase, jos edellisen tilikauden päättymisestä on kulunut vähintään kuusi kuukautta); ja tarvittaessa konsernin emoyhtiön tilinpäätös. Rekisteröinti kestää yleensä 1–3 päivää.
4. Täytä hankehakemus (harkinnanvaraisen valtionavustuksen hakemus) ja liitä siihen: budjetoidut kustannukset (Excel); kehitysvaikutuskysely; vakuutus työnantajasanktiodirektiivin noudattamisesta; lomake de minimis -säännön soveltumattomuudesta (tarvittaessa); ja T&K-kytkentälomake (innovaatiorahoitus).
5. Odota käsittelyä. Saat vastaanottoilmoituksen, jossa on UHA-tunnus ja kahdeksannumeroinen interventiotunnus. Vastaa mahdollisiin lisäselvityspyyntöihin. Päätös toimitetaan sähköisen asioinnin kautta. Oikaisuvaatimukset osoitetaan ministeriön kirjaamoon, ei sähköiseen asiointiin.

Finnpartnershipin Ukraina-sivulla Ukrainan yhteyshenkilöksi mainitaan Ville Jokinen, Senior Programme Officer.

7. Miksi Ukrainan hakemuksia hylätään

Finnpartnershipin mukaan (10.9.2026):

• Ukrainan hakemusten hylkäysprosentti on ollut hieman korkeampi kuin muiden maiden.
• Yleisimmät syyt ovat hakijan riittämättömät taloudelliset resurssit tai heikko taloudellinen tilanne sekä kokemuksen puute hankkeen toimialalta.
• Kokonaan konsulttien toteuttamat hankkeet eivät täytä ehtoja. Yrityksellä on oltava oma aito kyky sijoittautua Ukrainaan ja halu toteuttaa hanke itse paikan päällä.

Ehtojen mukaan: hakemukset, joissa tukikelpoiset kustannukset ovat enintään 30 % kokonaiskustannuksista, hylätään automaattisesti.

Oma neuvomme – tarkista ennen hakemista, että: viimeisimmät tilinpäätöksesi osoittavat, että pystyt kantamaan oman osuutesi kustannuksista; tiimilläsi on kokemusta alalta; yrityksellä on oma aito kyky toimia ja se osallistuu itse työhön paikan päällä (kokonaan konsulttien toteuttamat hankkeet hylätään); tukikelpoiset kustannukset ylittävät selvästi 30 % hankkeen kokonaiskustannuksista; ja pystyt rahoittamaan koko hankkeen etukäteen, koska tuki maksetaan jälkikäteen.

8. Tuen myöntämisen jälkeen: maksatus, raportointi ja riskit

• Tuki maksetaan jälkikäteen yhdessä tai kahdessa erässä tilintarkastettujen toteutuneiden kustannusten perusteella. Hanke on siis rahoitettava ensin itse.
• Maksatushakemus on jätettävä 24 kuukauden kuluessa tukipäätöksen tiedoksisaannista.
• Seurantakysely lähetetään viimeistään kaksi vuotta hankkeen päättymisen jälkeen. Asiakirjat on säilytettävä 10 vuotta.
• Riskiehto: jos maa poistetaan OECD/DAC:n virallisen kehitysavun vastaanottajien listalta, ministeriö ei voi suorittaa maksuja siellä toteutettaville hankkeille.

Ohjelmakausi: toistuvan tuen rajat koskevat ohjelmakautta 2025–2027. Emme ole selvittäneet, mitä sovelletaan vuoden 2027 jälkeen.

9. Seuraavat askeleet Finnpartnershipin jälkeen

• Vähintään 5 miljoonan euron sijoituksiin ukrainalaiseen yksityiseen yritykseen: katso Finnfund-opas.
• Vientiluottoriskiin: katso Finnvera- ja SISU-opas.
• Markkinaneuvontaan ja kumppanihakuun: katso Business Finland- ja Team Finland -opas.